Strategia- ja älypelit ovat olleet osa ihmiskunnan kulttuuria vuosisatojen ajan. Shakin, go-pelin ja Reversin kaltaisia perinteisiä pelejä on pelattu valtioiden hoveissa, kahviloissa ja kouluissa tilanteissa, joissa tavoitteena on ollut paitsi viihdyttää itseään myös kehittää päätöksentekokykyjä. Nykyään digitaalinen maailma tarjoaa loputtoman määrän uusia pelimuotoja, jotka tuovat oman vivahteensa tähän ikivanhaan perinteeseen. On kiinnostavaa tarkastella millaisia taitoja strategia- ja älypelit voivat parhaimmillaan kehittää, ja miten erilaiset peliformaatit kytkeytyvät paitsi oppimiseen myös vastuullisuuteen ja kierrätyskulttuuriin.
Strategiapelit ja ajattelun kehittyminen
Strategiapeleissä tärkeintä on kyky suunnitella eteenpäin. Pelaajan on opittava arvioimaan eri vaihtoehtoja, laskettava riskejä ja ennakoitava vastapelaajan tai järjestelmän toimintaa. Tämä kehittää loogista ajattelua ja kokonaisuuksien hahmotusta. Moni huomaa pokerin, shakin tai reaaliaikaisten strategiapelien parissa, että rauhallinen ja analyyttinen tarkastelu vähentää virheitä ja tekee päätöksistä harkitumpia.
Digitaalinen puoli tuo tähän omat haasteensa. Kun esimerkiksi nettikasinopuolella pelaaja kohtaa erilaisia strategisia vaihtoehtoja, se haastaa keskittymään ja lukemaan tilanteita. Tähän liittyy ilmiö jossa pelaaja pyrkii hyödyntämään erilaisia sääntöjä ja ominaisuuksia tiedon pohjalta eikä hetken mielijohteesta. Avatessaan esimerkiksi Rise of Bets -sivuston livekasinopuolelta löytyvän blackjack-pöydän, voi omiin peleihinsä ehdottomasti saada etua tuntemalla pelin säännöt perinpohjaisesti ja pelaamalla tiukan strategian mukaisesti.
Pelaajan on kyettävä analysoimaan vaihtoehtoja ja tekemään valintoja jotka tuntuvat järkeviltä. Kun toimintaa ohjaa tieto eivätkä impulssit, se on strategista ajattelua parhaimmillaan.
Älypelit ja kielen sekä muistin kehitys
Älypelit kuten sanaristikot, sudokut ja erilaiset sanapulmat ovat tutkitusti hyödyllisiä aivoille. Ne kehittävät sanavarastoa, muistia ja ongelmanratkaisutaitoja tavalla, joka usein jää huomaamatta.
Pienikin päivittäinen aivojumppa voi ylläpitää kognitiivisia kykyjä pitkälle aikuisuuteen. Nykyään älypelejä löytyy digitaalisesti kaikille alustoille. Esimerkiksi Sanapyramidi tarjoaa monelle pelaajalle pienen, ilmaisen päivittäisen haasteen, joka tuottaa samanlaista tyydytystä kuin paperille täytetty sanaristikko. Tämän tyyppinen ajanvietto on helppoa ja matalan kynnyksen toimintaa, ja se sopii hyvin kaikille joille aivonystyröiden aktivointi tuo hyvää mieltä.
Älypelit auttavat lisäksi kehittämään tarkkaavaisuutta. Monet sovellukset vaativat, että pelaaja huomaa pieniä yksityiskohtia, muistaa aiemmin nähdyt kuviot tai keksii yhteyksiä sanojen väliltä. Näitä samoja taitoja tarvitaan niin työelämässä kuin harrastuksissakin.
Kierrätys ja lautapelit
Strategian ja älypelien maailma ei rajoitu vain nettipeleihin. Lautapelit elävät nyt uutta nousua ja niiden ympärille on muodostunut aineeton mutta vahvasti kasvava kiertotalous, jossa pelit kiertävät pelaajalta toiselle ja saavat uuden elämän. Kirpputorit, Facebook-ryhmät ja erilaiset vaihtopiirit ovat täynnä lautapelejä ja strategiapaketteja joita voi saada edullisesti tai vaihtaa toiseen peliin. Monet vanhemmat ostavat lasten kanssa pelattavia logiikka- ja strategiapelejä käytettynä sillä peleissä ei juuri ole kuluvia osia, ja ne kestävät helposti vuosikymmeniä.
Tämä ilmiö on osa laajempaa kierrätyskulttuuria, jossa kulutusta tarkastellaan uudelleen ja tavaroille halutaan mahdollisimman pitkä käyttöikä. Strategialautapelit ovat täydellinen esimerkki tuotteesta jonka arvo ei laske nopeasti. Päinvastoin monet klassikot kasvattavat arvoaan, ja niihin liittyy nostalgian lisäksi opetuksellista arvoa.
Kun lapsi oppii keräämään pisteitä, laskemaan vaihtoehtoja ja pohtimaan pelikavereiden seuraavaa siirtoa, hän oppii samalla hermoston tasolla suunnittelua ja syy seuraus-ajattelua ilman, että asiaa ajatellaan oppimisena.
Yhdessä pelaaminen kehittää sosiaalisia taitoja
On myös syytä muistaa, että strategia- ja älypelit ovat sosiaalista kanssakäymistä sellaisenaan, ja se on usein aliarvostettu. Kun joukko ihmisiä istuu pöydän ääreen, suunnittelee omia siirtojaan ja yrittää samalla tulkita toisten pelaajien aikomuksia, syntyy kommunikaatiota, neuvottelua ja yhteisiä kokemuksia. Nämä tilanteet kehittävät empatiaa, vuorovaikutustaitoja ja kärsivällisyyttä. Digitaalisessa maailmassa sama ilmiö näkyy verkkopelien sosiaalisissa ympäristöissä, striimialustoilla ja yhteisöissä, joissa pelaajat jakavat vinkkejä ja omia kokemuksiaan.
Strategia- ja älypelit eivät siis ole vain ajanvietettä. Ne ovat välineitä joiden kautta voi kehittää ajattelua, kieltä, muistia, riskienhallintaa ja sosiaalisia taitoja. Kun tähän kokonaisuuteen liitetään vielä kierrätyksen näkökulma, voidaan todeta, että kyseessä on harrastus, joka voi olla hyvin kestävä ja monipuolisesti kehittävä.
Suomessa kirpputorikulttuuri on voimissaan ja se sopii mainiosti yhteen lautapeliharrastuksen kanssa. Kun joku nappaa käytetyn shakki- tai strategiapelin mukaansa kirpputorilta, kyse ei ole pelkästä ostoksesta vaan tiedon, viihteen ja ajattelun jatkumosta, joka siirtyy pelaajalta toiselle. Näin äly ja strategia kiertävät yhtä tehokkaasti kuin itse pelit.